Kotisivulle

Siveysoppi eli etiikka

Kristosofisen elämänymmärryksen siveysoppina on Vuorisaarna. Vuorisaarna on meille ainakin siten tuttu, että tiedämme sen löytyvän Uudesta testamentista, Matteuksen evankeliumista. Mutta käytännöllistä kokemusta Vuorisaarnan toimivuudesta emme useinkaan ole hankkineet, koska sen ohjeiden merkitystä käytännön elämässä vielä yleensä vähätellään.
 
Pekka Ervastin Vuorisaarna-kirjassa painotetaan, että Vuorisaarna on varsinaisen kristinuskon, tosi kristillisyyden esitys ja mittapuu. Siinä Jeesus Kristus itse selittää meille, millä tavalla kristityn tulee elää ja olla, mitä käskyjä noudattaa, miten Jumalaa palvella. Tekijä on suomentanut kirjan kreikkalaisesta alkutekstistä ja käyttänyt rinnalla Hieronymuksen vanhaa latinalaista käännöstä, Versio Vulgataa. Lisäksi hän on pitänyt vertailun vuoksi koko ajan pöydällään italialaisen, ranskalaisen, englantilaisen, saksalaisen ja ruotsalaisen Uuden testamentin. Kuitenkaan suomentajan silmämääränä ei ole ollut omien sanojensa mukaan "parempi kielellinen asu", vaan alkutekstin ajatusta ja sisäistä merkitystä tulkitseva sanatarkka suomennos. Vuorisaarna-kirjan lukujen otsikotkin ovat mielenkiintoiset, kuten esimerkiksi Taivasten valtakunnan portti ja Kehoitussanoja valtakuntaan astuville. Vuorisaarnan ydin on ilmaistu viidessä elämänohjeessa:
 
Älä suutu
Älä ajatuksissasikaan ole epäpuhdas
Älä vanno
Älä ole pahaa vastaan
Älä sodi, vaan rakasta kaikkia ihmisiä
 
Neuvoissa on kaksi puolta: kielteinen ja myönteinen. Kielteinen ilmaisee, missä meidän tulee vähentyä, mitä välttää. Myönteisissä ominaisuuksissa kasvaminen auttaa meitä voittamaan ihmisyyden esteinä olevia heikkouksia. Elämänohjeiden myönteisiin puoliin syventymällä löydämme niistä oikean ihmisen mallin.
 
Oikealla ihmisellä on hyvyyden lähde omassa sydämessään. Oikea ihminen on ajatustensa herra. Hän osaa keskittyä. Häntä kiehtovat ihanteen toteutukseen liittyvät asiat. Oikea ihminen on luottamuksen arvoinen. Hän on totuudellinen, mutta hänen totuudellisuutensa on valoisaa ja kohottavaa. Oikea ihminen ei tuhlaa voimiansa taisteluun. Hän ei osallistu pahan vastustamiseen, vaan käyttää voimansa hyvän palvelemiseen. Oikea ihminen ei sodi, ei hävitä. Oikea ihminen on oivaltanut rakkauden olemuksen, toisten onnellistuttamisen tahdon.