Kristosofi Nro 9 / 2018

- Voihan ihminen paljon tietää ja ol ­ la sangen viisas monissakin asioissa. Eikö siis ihmisiä saisi ihailla? - Kyllä, tietenkin, mutta puhun nyt heistä, jotka etsivät totuutta ja henkistä tietoa. Että hekin näyttävät sillä hetkel ­ lä aivan unohtavan henkisen elämän ja alkavat uskoa persoonalliseen ihmi ­ seen, jatkoi ystäväni vauhdikkaasti. Taitavan ihmisen ihailu nousee päällim ­ mäiseksi ja menee totuuden etsimisen- kin edelle, hän vielä puuskahti. - Mistä voi päätellä, että se ihailu on niin kattavaa, että menee totuuden etsi- misenkin edelle? - Kuuleehan sen puheesta. - Siinä olet oikeassa, että puheem ­ me kertoo huomiomme kohteen, sen, mitä tutkimme ja mitä arvostamme. Mutta ihailun voiman ja laajuuden ar ­ vioinnissa olisin varovainen. - Ei semmoinen ihailu olisi miten ­ kään arveluttavaa, ellei se veisi tilaa va ­ kavalta hengen elämän etsimiseltä. - Toisin sanoen, ellei siinä korostui ­ si alemman kolminaismaailman per ­ soonallinen tietotaito henkisen tiedon kustannuksella, sitäkö tarkoitat? - Myönnettävä on, että arvostan kes ­ täviä arvoja etsivää ja uskonnollista pyrkijää paljon enemmän, hän vielä jat ­ koi, nyt jo rauhallisemmin. - Arvostat siis heitä, jotka näkevät, että persoonallisuus on suuri harha ja jumala löytyy vasta kaukaa persoonal ­ lisuuden takaa. Totta on, että persoonal ­ lisuuden ihailu on hyvin arveluttava ta ­ pa sitoa ihmisiä itseensä. - Sitoa itseensä? - Niin, ihailun kohde alkaa yleensä ajatella ihailijoitaan. Ihailun kohde siis luovuttaa ensin ajatusvoimaansa ihaili ­ joilleen. Hän voi myös lietsoa toisia ihailemaan itseään monin eri tavoin, si ­ tä pahempi, mitä peitellymmin ja hie ­ novaraisemmin se tapahtuu. Ihailtu voi alkaa jotenkin houkutella ihailijoitaan, jos hän nauttii olla ihailun kohteena. Usein hän ainakin koettaa säilyttää saa ­ vuttamansa aseman. Kun hän saa ihai ­ lijat yhä enemmän ajattelemaan itseään, hän alkaakin imeä ihailijoidensa psyyk ­ kistä voimaa. Että ihailtu ihminen saa voimaa ihailijoiltaan, tämä nyt on tun ­ nettu seikka ja vanha totuus. - Eikö se ole jo suorastaan punaista magiaa? Onhan lähellä myös sukupuo ­ lien vaikutus ja etten sanoisi, lemmen elämä, kun olemme vielä ihmisinä jae ­ tut kahteen sukupuoleen, yleensä. Su ­ kupuolisen vetovoiman lietsomistahan on luonnehdittu punaiseksi magiaksi. - Sinäpä sen sanoit, hymyilin ystä ­ välleni, joka niin pontevasti lähestyi ihailun ja ihastumisen eri puolia. - Kyllä nyt kumminkin olen aika lailla ymmällä. Miten voi henkistenkin virtausten piirissä niin tapahtua? Lukui ­ sat aikakauslehdet kertovat tänäkin päi ­ vänä ihmisistä, sangen henkevistäkin, joilla on joukoittain ihailijoita ja joita nostetaan jalustoille. Kerrotaan hyvän ­ tekijöistä ja uskonnollisten liikkeitten johtajista ja heidän kannattajistaan. - Ilmiö on siis hyvinkin yleinen ja, etten sanoisi, arkipäiväinen. -Aivan, arkipäiväinen! Niin yleistä on ihmisten ihailuja esille nostaminen, että se tuntuu aivan arkipäiväiseltä. Se ­ kin, että suuret joukot seuraavat jotaku ­ ta idolia, jo omalla tavallaan osoittaa, että ei voi olla kyse syvällisestä ilmiös ­ tä, vaan jonkinmoisesta keskinkertai ­ sesta joukkoilmiöstä, jos niin sopii sa ­ noa, ilmiöstä, johon lukuisat ihmiset osaavat tuntea vetovoimaa. Henkisesti viisaat ihmiset ovat toistaiseksi harvas ­ sa. Ja heitä, jos keitä, on niin usein ylen ­ 278