Kristosofi Nro 9 / 2018

Persoonallisuudesta, suggestioista ja opettajista - Yhä riittää ihmettelemistä. .. - .. .ihmettelemistä missä? -.. siinä, miten persoonallisuus häi- käiseekään silmämme. - Häikäisee? -Niin, sillä tavalla, että katselemme itsemme sokeaksi johonkuhun persoo ­ nalliseen ihmiseen. - Sokeaksi? - Sillä tavalla sokeaksi, että uskom ­ me ja luotamme joka asiassa tuohon persoonalliseen ihmiseen, hänen kykyi ­ hinsä, viisauteensa, ihmeellisiin tietoi ­ hinsa, että ihailemme häntä yli kaiken. sanat, vaikka ei käsitäkään niitä. Mutta ” me käsitämme, että Apollonios siellä oppi itsetietoisesti toimimaan korkeis ­ sa näkymättömissä maailmoissa, joten hän niissä saattoi seurustella korkeiden vihittyjen kanssa. ” (Ervast, Suuret us ­ konnot s. 134.) Tartaroksen pikarista juominen tarkoittaa vihkimystä, joka antaa kansalaisoikeuden vainajien val ­ takunnassa. Kun Apollonios jätti Intian, hän oli erityisen onnellinen ja tyytyväinen ja hän matkusti samoja teitä pitkin kuin menomatkalla. Vasta vuosien perästä hän palasi takaisin Vähään Aasiaan ja Kreikkaan ja myöhemmin Roomaan. Roomassa Apollonios esiintyi keisa ­ ri Neron aikana. Eikä hän kaihtanut sa ­ noa mielipidettään tästä itsevaltiaasta, vaan moitti Neroa ankarin sanoin. Niin ­ pä tämä yksinvaltias antoi vuonna 66 määräyksen, ettei Roomassa saanut ol ­ la ketään filosofia. Silloin Apollonios lähti erään filosofiystävänsä kanssa Es ­ panjaan. Sieltä hän matkusti Afrikkaan, sieltä Sisiliaan ja jälleen Kreikkaan ja sitten Egyptiin. Matkoillaan hän neuvoi ja opetti ihmisiä sekä puhdisti jumalan ­ palvelusta eri maissa. Hän tunsi kaikki uskonnot ja tiesi, mikä kullekin oli tar ­ peen. Pekka Ervast kertoo, että noin sata vuotta ennen ajanlaskumme alkua esiintyi Jeesus-niminen opettaja, joka valmisti Jeesus Nasaretilaisen työtä ja kristustapahtumaa Palestiinassa. Tal ­ mud-kirjoissa häntä nimitetään Jeshua ben Pandiraksi - Jeesus Pandiran poi ­ ka. Hän vaikutti essealaisten keskuu ­ dessa ja opetti heille sitä samaa, mitä Buddha oli opettanut Intiassa. Tuo sa ­ ma opettaja "vaikutti sitten myöskin jo ensimmäisellä vuosisadalla meidän ajanlaskuamme erikoisesti erään suu ­ ren ja ihmeellisen vapahtaja-ja mesta- riolennon kautta, jota historiassa nimi ­ tetään Apollonius Tyanalaiseksi ” . (Christosophian peruskysymyksiä II s. 151-152.) Kuka oli Apollonios Tyanalainen? Hän oli epäilemättä korkea adepti. Hän kuului Salaiseen Veljeskuntaan, siihen vihittyjen piiriin, joka johtaa maapal ­ lomme kansojen ja yksilöiden kohtaloi ­ ta ja kehitystä. Mutta emme voi ymmär ­ tää Apollonioksen sielun salaisuutta, el ­ lemme usko jälleensyntymiseen ja ih ­ missielun kehitykseen. (Ervast, Suuret uskonnot s. 141.) 277