Kristosofi Nro 9 / 2018

semmoinen työ ei kuulu T. S:n tehtä ­ vään ja tarkotukseen. ” Ensimmäinen ohjelmakohta määrit ­ telee pyrkijän perusasenteen. Ihmisen tulee ymmärtää veljeyttä sydämessään, ja se johtaa veljelliseen toimintaan, toi ­ sen ihmisen ymmärtämiseen, aseetto ­ muuteen. Seuran positiivista tehtävää määri ­ tellään toisessa pykälässä. Jäsenten teh ­ tävänä on levittää teosofista maailman ­ katsomusta, mutta heidän tulee varoa, etteivät sotkeudu politiikkaan ja yhteis ­ kunnallisiin uudistuspuuhiin. Heidän tulee keskittyä edistämään vertailevia uskonnollisia, filosofisia ja tieteellisiä tutkimuksia. J. R. Hannula nimittää toi ­ sen ja kolmannen ohjelmakohdan to ­ teuttamista toiminnalliseksi veljeydek ­ si. Pekka Ervast muotoili kolmannen ohjelmakohdan uudelleen. Hänen muo ­ toilemassaan ohjelmassa todetaan, että ” jäsenet etsivät ikuiseen elämään vie ­ vää tietä, joka kasvattaa ja kehittää ih ­ misissä veljeyden henkeä ” . Ikuinen elä ­ mä on elämää Jumalassa. Ihmisyyden mestarit osaavat syventyä ja elävöityä sisäisessä Jumalassa. He tuntevat rak ­ kauden salaisuuden. Kristosofisessa ryhmätyössä emme voi välttää veljeyden opettelua. Se on tärkeää, sillä ” Kristuksen Valkoinen Veljeskunta edellyttää työhön osallistu ­ vilta veljeyden tuomaa työrauhaa. Kris ­ tuksen Valkoinen Veljeskunta tunnustaa veljespiiriinsä jäseniksi vain veljeskun ­ nan periaatteita toteuttavat. ” Näin kir ­ joittaa Annikki Kumpulainen. (Mesta- riviisauden äärellä 2 s. 383.) Monet ihmiset ja ihmisryhmät ovat yrittäneet toteuttaa veljeyttä ja veljes- rakkautta elämässään, mutta ovat mo ­ nien pettymysten jälkeen huomanneet, että toteuttaminen ei olekaan käytän ­ nössä niin helppoa. Mutta jokainen va ­ kava pyrkijä, joka yrittää noudattaa Vuorisaarnan elämänohjeita, vähitellen kasvaa veljeydessä. Hän oppii elämään ihmisenä ihmisten joukossa. Pekka Er ­ vast toteaa: ” Sitä myöten kun unoh ­ damme oman itsemme, sitä myöten opimme rakastamaan. ” Hilkka Lampinen hilkka.lampinen@phnet.fi 264