Kristosofi 10 / 2018

Voi melkein kuulla kuinka enkelkuoro laulaa syntymässä lapsen taivaisen se väreilyä on ja tunne rauhan ylimaallisen se nostaa mieleen joulut lapsuuden ne pienet herkät hetket ja odotukset sydänten ja joululiinoin koristellut juhlapöydät ruokaa tulvillaan sitä mietti lapsen mieli ihmetellen ihastellen kun keskeen arjen sai koti köyhä muulloin vain aterian yksinkertaisen ... taas ojentelee ihmislapset lahjojansa tahtoo muistaa ilahduttaa edes joskus tahtoo lähestyä rakkaudella suuremmalla toisiansa on unohdettu riidat ikävät ne anteeksi on suotu nyt sovinto ja rauha kuin käsin kosketellen viipyy tunnelmassa pirtin pienoisen on joulu sydämissä ihmisten orvokki