Kristosofi 10 / 2018
Toimittajalta Useiden kansojen tapoihin on kuulunut viettää juhlaa talvipäivänseisauksen ai kaan. Vanhat roomalaiset kutsuivat tuo ta juhlapäivää voittamattoman auringon syntymäpäiväksi. Pekka Ervast kiijoittaa, että kaikkina aikoina talvipäivänseisaus- ta on pidetty pyhänä. (Tietäjä 1911 s. 357.) Tuolloin valo voittaa pimeyden. Eikä valo aikain viisauden mukaan ole ainoastaan fyysistä valoa, vaan myös jäljen ja hengen valoa. Kun tutustumme vanhoihin uskon toihin, huomaamme, että monien suur ten opettajien syntymäjuhlaa on vietetty juuri silloin, kun valo on voittanut pi meyden. Esimerkiksi Persiassa valon Jumala Mitran syntymää juhlittiin 25.12. Egyptissä Horuksen syntymäjuh laa vietettiin 26.12. Vanhassa Meksikos sa talvipäivänseisauksen aikaan juhlit tiin Quetzalcoatlia. Keltit sytyttivät tulia 25.12. Vanhat skandinaavit viettivät tal- vipäivänseisausta ylijumala Odinin kun niaksi. Omassa kansalliseepoksessamme Kalevalassa Kaleva merkitsee valon maailmaa eli näkymättömän maailman ylempiä vyöhykkeitä, korkeampia elä mäntasoja. Pohjolaa kuvataan pimeyden maailmaksi ja kaiken pahuuden tyyssi jaksi, noitien ja velhojen asunnoksi. Kalevan maailma, valon eli Logok sen maailma pyrkii ihmisten avulla las keutumaan maan päälle. Vaikka Pohjo la on pimeä, se kätkee suuria henkisiä mahdollisuuksia. Täällä ainemaailmas- sa eläen, ainetta voittaen, ihmiset voivat näemme heidän kaikkien olleen itsetie toisia työntekijöitä ja ainakin Blavatskyn ja Tolstoin olleen selvillä ajan tapahtu mista. H. P. B. sanoi nimenomaan, että Suomesta tulee Valo. Tolstoi puolestaan laski P. E:n oman kertoman mukaan kan sansa tulevaisuuden P. E:n käteen, siis kaiken, mikä oli hänelle rakkainta. Sitä hän ei olisi osannut tehdä, ellei Tolstoi olisi tiennyt seisovansa suurempansa edessä. Pekka Ervastin käytännöllis-okkult- tinen elämä ja sen tuloksena syntynyt laaja kirjallisuus ovat todistamassa, että hän yhdisti omalla työllään ja elämällään Blavatskyn, Tolstoin ja Steinerin elä mäntyön antaen niille lopullisen selvyy den ja syvyyden. Mutta hänen työnsä ei suinkaan pysähtynyt tähän, sillä hän an toi edellisten lisäksi lopullisen syvyyden ja selvyyden myöskin Buddhan ja Jee suksen sanomille. Viimemainitut olivat näin ollen suuremmassa kolmiossa Pek ka Ervastin elämäntyön esivalmistajia. Hänen sanomassaan näkyy ihmiskunnan tuleva tai paremminkin parhaillaan elet tävä kehityskaari selvääkin selvempänä. Liitto s. 96-99,102 296
Made with FlippingBook
RkJQdWJsaXNoZXIy Mjg2Nzk=